UUDET LENKKARIT, viikon ruokaostokset ja isompi televisio olohuoneeseen. Yhä useampi ostos tehdään verkkokaupassa kätevästi kotisohvalta käsin.

Pelkästään Kiinasta on saapunut Suomeen viime vuosina jopa 15 miljoonaa lähetystä. Se tarkoittaa yli 40 000 pakettia vuoden jokaisena päivänä. Määrä tuntuu valtavalta, mutta kansainvälisessä vertailussa suomalaiset eivät yllä verkko-ostajien kärkisijoille.

Pohjoismaista ylivoimaisesti innokkaimpia nettishoppailijoita ovat ruotsalaiset, sekä ostoskorien arvoa että kuluttajien määrää vertailtaessa. Sen jälkeen tulevat Tanska ja Norja.

Euroopassa nettikauppojen käyttäjien määrän voimakas kasvu näyttää olevan takana, vaikka ostosten rahallinen arvo on nousussa. Sen sijaan Kiinassa yhä useampi kuluttaja hankkii tarvitsemansa verkosta. Se selittyy osin tarjonnalla: isommissakaan kiinalaiskaupungeissa ei välttämättä ole tarjolla kaikkia tavaroita perinteisissä kivijalkamyymälöissä.

Koko maailman kaupasta verkon osuus on tällä hetkellä hieman yli 10 prosenttia.

Ennusteiden mukaan se nousee reiluun 17 prosenttiin parin vuoden kuluessa.

Suomessakin verkkokaupan ennustetaan lähivuosina kasvavan. Kaupan liiton tuoreen kyselyn mukaan esimerkiksi elektroniikan hankinnoista verkossa tehdään tällä hetkellä noin 40 prosenttia. Määrän arvioidaan kasvavan 60 prosenttiin viidessä vuodessa.

Ja miksi ei kasvaisi. Verkko on tuonut harvaan asutuilla alueillakin käden ulottuville lähes kaiken, mitä tarvitsemme – ja paljon sellaista, mitä emme edes osanneet kaivata. Verkossa ostamiseen liittyy myös jännitystä. Voimme seurata paketin kulkua maailman toiselta laidalta ja arvuutella, näyttääkö tuote yhtä hyvältä kotona kuin kuvassa.

Aasialaisissa verkkokaupoissa, sellaisissa kuin Alibaba tai Wish, tavara on yleensä halpaa. Niistä myös ostetaan ahkerasti. Kansainvälisen postialan järjestö International Post Corporationin tuoreen verkkokauppatutkimuksen mukaan Suomeen tilatuista ostoksista eniten saapuu Kiinasta (53 %). Seuraavina ovat Saksa (36 %) ja Britannia (26 %).

MITEN KÄY KIVIJALKAKAUPAN, kun siirrämme ostoksia yhä enemmän verkkoon? Tällä hetkellä näyttää siltä, että parhaassa tapauksessa nämä kaksi toimivat yhdessä ja palvelevat meitä asiakkaita entistä paremmin.

Kivijalkamyymälässä tavaroita voi koskettaa ja vertailla fyysisesti. Verkkokaupassa tuote- ja tekniset tiedot ovat usein paremmin esillä.

verkko ostokset4 Haluamme verkkokaupoista samoja asioita kuin perinteiseltä kivijalkamyymälältä: sujuvaa asiointia ja laadukasta yleisvaikutelmaa. Tässä kilpailussa vuodesta toiseen on pärjännyt hyvin esimerkiksi armeijan ylijäämää ja ulkoiluvaatteita myyvä suomalainen Varusteleka.

Suomessa on muitakin esimerkkejä verkko- ja kivijalkamyymälän onnistuneesta liitosta. Moni talonrakentaja tutkii vaihtoehtoja verkossa ja hakee tarvitsemansa tuotteet tutusta K-Raudasta.

MYÖS INTERSPORT on onnistunut perinteisen liiketoiminnan siirtämisessä verkkoon. Se on Suomen urheilukaupan markkinajohtaja, jolla on verkkokaupan lisäksi yli 50 myymälää Suomessa.

Tällä hetkellä Intersportin myynnistä noin 6–7 prosenttia tulee verkkokaupasta. Kasvu on ollut odotettua nopeampaa ja voimakkaampaa, sanoo verkkokauppapäällikkö Ilkka Saastamoinen.

Intersportissa asiakkaita halutaan palvella kanavasta riippumatta yhtä hyvin. Myymälöissä se tarkoittaa laajaa valikoimaa ja asiantuntevaa henkilökuntaa.

Verkkoon on puolestaan rakennettu erilaisia ostoa helpottavia palveluita, kuten viime talvena avattu suksenvalitsin, jonka avulla asiakas pystyy kokoamaan omiin tarpeisiinsa ja kokoonsa sopivan suksipaketin. Nyt työn alla on vastaava apuri lenkkikenkien valintaan.

Asiakkaan näkökulmasta verkon ja kivijalan yhdistäminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tuotteen voi varata Intersportin verkkokaupasta ja noutaa sekä maksaa sen myymälässä. Näin asiakkaalla on mahdollisuus sovittaa ja tarvittaessa vaihtaa tuote ennen ostopäätöksen tekemistä.

Verkkokaupassa jokaisen tuotteen kohdalla on myös kauppasaatavuuskuvake, josta asiakas voi tarkistaa, mistä myymälöistä hän voi noutaa tuotteen heti ja mihin hintaan.

Uusin palvelu verkossa koskee tuotteiden vaihtoa. Kun asiakas on täyttänyt verkossa tuotteen palautusilmoituksen, hän voi vaihtaa esimerkiksi isommat lenkkitossut, joita varataan, kunnes palautettava tuote saapuu varastolle.

Myös ympäristönäkökulmat on pidetty mielessä Intersportin verkkokaupassa.

– Varastomme on Oulussa, minkä ansiosta kuljetusmatka on lyhyempi kuin monilla ulkomaisilla toimijoilla. Uudet pakkausmateriaalimme ovat suurimmaksi osaksi suomalaisia, eivätkä ne sisällä lainkaan muovia, Saastamoinen sanoo.

RUOAN VERKKO-OSTAMISESSA on erityistä kasvupotentiaalia. Vaikka ruoan verkkokauppa kasvaa noin 10 prosentin vauhdilla vuodessa, yli 99 prosenttia ruokaostoksista tehdään edelleen perinteisessä kaupassa.

Toisaalta ne, jotka ovat siirtyneet ostamaan ruokaa verkosta, käyttävät palvelua melko säännöllisesti ja ovat siihen tyytyväisiä.

Espoossa sijaitsevan K-Citymarket Iso Omenan asiakkaat ovat voineet tehdä ostoksia verkossa noin kahden vuoden ajan. Kauppias Toni Pokela kertoo, että hinnat ovat verkossa samat kuin kivijalassa, ja valikoima pyritään pitämään netissäkin mahdollisimman laajana.

– Ruoan verkkokauppaa käyttävät erityisesti lapsiperheet, mikä näkyy ostoskorissa. Verkosta ostetaan paljon esimerkiksi maitoa, kasviksia, lohta ja jauhelihaa.

Verkkokaupassa tuotteiden tuoreus ja laatu varmistetaan aina huolella.

– Valitsemme tuotteet ammattilaisen silmin ja erityisellä huolella, koska teemme sen asiakkaan puolesta.

Lähes 10 prosenttia K-Citymarket Iso Omenan myynnistä tulee verkkokaupasta. Kasvupotentiaaliakin on, vaikka vauhti on ollut aika lailla ennakoidun mukaista.

K-ryhmä kehittää verkkokauppaa jatkuvasti asiakkaiden palautteiden perusteella. Palautetta annetaan esimerkiksi verkkokaupan sivuilla ja K-ryhmän asiakkaista koostuvassa Kylä-yhteisössä.

Suurin osa kotimaisista ja ulkomaisista verkkokaupoista myös hyödyntää markkinoinnissaan ja sivuillaan aiempiin ostoksiin ja selailuun liittyvää dataa. On myös asiakkaan etu, kun dataa hyödynnetään tehokkaasti. Asiakas saa esimerkiksi ehdotuksia uutuustuotteista, jotka voivat kiinnostaa juuri häntä.

PALATAAN VIELÄ HETKEKSI kiinalaiseen verkkokauppaan. Parilla klikkauksella ostoskoriin siirtyy alle euron maksava laturin johto. Myyjä lupaa tuotteelle kahden vuoden takuun. Suomessa samankaltaisen johdon hinta on noin 30 euroa.

– Tietyissä tuoteryhmissä suomalainen kauppa ei voi mitenkään kilpailla hinnalla kiinalaisten kanssa, Kaupan liiton EU- ja kauppapolitiikan johtava asiantuntija Janne Koivisto sanoo.

Syitä on useita. Kuluttajansuoja on säädetty lailla Euroopassa korkealle tasolle. Siinä, missä kiinalaista verkkokauppaa koskee lähinnä niin sanottu perävalotakuu, EU:ssa myyjiä koskee lakisääteinen virhevastuu ja vastuu tuoteturvallisuudesta.

He huolehtivat myös jätteiden kierrätyksestä – myös esimerkiksi siitä elektroniikasta, joka on ostettu Euroopan ulkopuolella toimivasta verkkokaupasta.

Takuu- ja palautusasiat saattavat toimia Euroopan ulkopuolisissakin kaupoissa hienosti tai olla toimimatta laisinkaan.

– Tuoteturvallisuuden säätely on peräisin kivijalkakaupan ajalta ja osin vanhentunut. Laki tunnistaa perinteisen jakeluketjun, mutta rajat ylittävässä verkkokaupassa ei ole EU-vastuutahoa, johon viranomainen voisi kohdistaa vaatimuksia tai pakkokeinoja, Janne Koivisto sanoo.

Siksi ostoksilla kannattaa käyttää harkintaa. Kun turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes testasi viime syksynä halpisverkkokaupasta tilaamiansa tuotteita, tulos oli huolestuttava. Vain yksi 32:sta Tukesin ostamasta lelusta, lastentarvikkeesta, korusta tai sähkölaitteesta täytti eurooppalaiset vaatimukset. Tuotteissa oli puutteellisten merkintöjen lisäksi esimerkiksi palo- tai tukehtumisvaara.

Jos hinta vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, se todennäköisesti on.

– Tuote voi näyttää samalta, mutta se ei välttämättä ole se, mitä Suomessa myydään.

Tavaroita voidaan kaupitella kuvilla, jotka on otettu alkuperäisen valmistajan sivuilta. Todellisuudessa tuote saattaa olla sinnepäin tehty kopio.

Halpaa hintaa selittävät turvallisuus- ja takuuasioiden lisäksi myös muut seikat. Jos tilauksen loppusumma on pieni, Euroopan ulkopuolinen nettikauppa välttää tullimaksut ja arvonlisäveron.

Toki myös työvoima on meillä kalliimpaa. Toisaalta kotimaisessa verkkokaupassa asioidessa voi olla tyytyväinen itseensä, että on tukenut vastuullista toimijaa, joka maksaa kunnollisia palkkoja ja huolehtii työntekijöidensä turvallisuudesta ja hyvinvoinnista.

Kaikesta tästä kertyy kustannuksia suomalaisille verkkokaupoille. Kaupan liitto teetti Aasiasta tuotteita maahantuoville jäsenyrityksilleen kyselyn, jossa ne arvioivat hankintahintoja ilman nykyisiä turvallisuusvaatimuksia. Kaupat arvioivat, että esimerkiksi tekstiileiden tukkuhinta putoaisi ilman nykyisiä velvoitteita noin viidenneksen ja elektroniikan hinta noin 25 prosenttia. Kosmetiikassa alennuslappu voisi olla jopa 40 prosentin luokkaa.

pääjuttu listakuva

IHMEELLISINTÄ AASIALAISESSA verkkokaupassa on postikulujen osuus loppusummasta. Kuluttajan näkökulmasta on käsittämätöntä, miten paita matkustaa maailman toiselta laidalta kotiovelle halvemmalla kuin pitsa lähiravintolasta.

Taustalla on ennen verkkokauppojen suosion nousua tehty Maailman postiliiton sopimus, joka velvoittaa postit kuljettamaan ulkomaanlähetykset perille tiettyä korvausta vastaan. Se on suosinut Aasiasta lähetettävää tavaraa ja ollut tappiollinen teollisuusmaille.

Tilanne on kuitenkin muuttumassa, sanoo Postin kansainvälisistä lähetyksistä vastaava liiketoimintajohtaja Sami Finne. Kiinasta tulevien lähetysten postimaksut ovat nousseet kymmeniä prosentteja viime vuonna ja jatkavat nousua edelleen. Parin vuoden kuluessa hinnat ovat samalla tasolla kuin suomalaisista verkkokaupoista ostettavilla paketeilla.

Kiinan verkkokaupan kultakausi on päättymässä.

– Arvonlisäverotus muuttuu vuoden 2021 alusta niin, että se maksetaan kaikista paketeista. Se tasapuolistaa tilannetta kiinalaisten ja eurooppalaisten kauppojen välillä. Ruotsissa vastaava muutos on jo voimassa.

Suomalaisella verkkokaupalla on silti kirittävää. Finnen mukaan viime marraskuussa Black Friday –alennusmyyntien jälkeen Ruotsista virtasi tavaraa meille parhaimmillaan 18 rekkalastillista päivässä. Suomesta Ruotsiin lähti samaan aikaan vain kaksi rekkaa. Kiinasta tulevien pakettien rahallinen arvo on usein myös pieni verrattuna ostoksiin, joita teemme Euroopan unionissa toimivista verkkokaupoista.

TULEVAISUUDESTA TIEDETÄÄN ainakin se, että verkko-ostoksista joka neljäs tehdään jo nyt puhelimella tai tabletilla, ja määrä on kasvamaan päin.

Tutkimusten mukaan suora korttimaksaminen korvataan vähitellen yleistyvillä sähköisillä lompakoilla, kuten ApplePayllä tai MobilePayllä, kun verkko-ostajat eivät halua kaivella erikseen pankkitunnuksia tai luottokortin numeroa. Moni suosii laskulla maksamista. Silloin tuotteeseen saa tutustua ennen kuin raha vaihtaa omistajaa.

Tällä hetkellä suomalaisista 59 prosenttia ostaa verkosta vähintään kerran kuukaudessa. Kerran viikossa ostavia on kuitenkin vain viisi prosenttia, selviää International Post Corporationin tutkimuksesta. Vielä on siis matkaa siihen, että verkko korvaisi kaikki arkiset kauppareissumme.

Verkko-ostajan muistilista

  • Ole tarkkana, kun tilaat tuotteita EU:n ulkopuolelta. Teet ostoksia omalla vastuullasi. Tuotetta ei välttämättä ole testattu ja todettu turvalliseksi ja kestäväksi.
  • Huomioi kuluttajansuoja. EU:n sisällä voit palauttaa tai vaihtaa viallisen tuotteen. Muualta tilatessasi varaudu siihen, että vaikka tuote ei vastaisi luvattua, et välttämättä saa rahojasi takaisin.
  • Tarkista ennen tilausta, saako tuotteen palauttaa ilmaiseksi.
  • Tutki kuvat, tuotekuvaus ja hinta tarkkaan. Näin saat todennäköisimmin sitä, mitä toivoitkin. Jos tuote on huomattavan edullinen, kannattaa miettiä, voiko se olla väärennös.
  • Kotimaisessa verkkokaupassa tukenasi on kuluttajansuojalaki. Saat palvelua suomeksi ja apua ongelmatilanteissa. Samalla tuet suomalaista työtä.
  • Turvallisin maksutapa on lasku. Seuraavaksi fiksuin valinta on luottokortti. Kun maksat verkossa, varmista, että yhteys on salattu ja tietoturva kunnossa. Älä lähetä pankki- tai luottokorttitietoja koskaan sähköpostissa.

Lue lisää