Kun kolmilapsinen perhe muutti pari vuotta sitten Nurmijärveltä Hämeenlinnaan, tukiverkosto eli isovanhemmat seurasi pian perässä. Sanna Pethman, 37, ja Petri Rantanen, 37, sekä pojat Roope, 11, Rasmus, 9, ja Rymy, 4, olivat katsomassa keltaista omakotitaloa uudessa kotikaupungissa, he kuulivat välittäjältä, että myös tulevan kodin naapuritalo oli myynnissä.

Sannan vanhemmat Eila, 71, ja Esa, 79, Pethman seurasivat perässä Hämeenlinnaan kuukautta myöhemmin.

Vierekkäin asuminen tuo turvaa ja helpottaa kaikkien arkea.

Ennen muuttoja keskusteltiin kuitenkin siitä, asuvatko he naapureina jo liiankin lähekkäin.

– Kun pojat tulivat kylään ja menivät suoraan jääkaapille, huomasimme, että pelisääntöjen sopimisesta on hyötyä. Se, että asumme vierekkäin, ei tarkoita sitä, että asumme sekaisin, Eila toteaa.

Sanna on tottunut olemaan paljon tekemisissä vanhempiensa kanssa. Hän on sisarusparvensa nuorin, ja muualla asuvien puolisisaruksiensakin silmissä se, joka jatkossa huolehtii eniten ikääntyvistä vanhemmista.

– Voin helposti seurata sivusilmällä vanhempieni arkea. Joku meistä hilpaisee nopeasti naapuriin katsomaan, että kaikki on ok, jos heitä ei ole näkynyt pihalla muutamaan päivään, Sanna pohtii.

Ikääntyvien ihmisten asumiseen on tarjolla erilaisia ratkaisuja.

Väestö ikääntyy, mikä lisää esimerkiksi esteettömien asuntojen kysyntää. Kun etsii uutta kotia, jo asuntonäytössä kannattaa kiinnittää huomiota esteettömyyteen ja liikkumisen helppouteen.

– Rakennukseen tulee päästä vaivattomasti ja sisätilojen on oltava väljät ja helposti hahmotettavat. Valaistuksella ja akustiikallakin on merkitystä, esteettömyysasiantuntija Terhi Tamminen sanoo.

Monet arjen apukeinot helpottavat kotona pärjäämistä. Uusissa asunnoissa kylpyhuoneisiin ja parvekkeille pääsee sujuvasti myös pyörätuolilla ja kodissa toimiminen on helppoa.

Rappukäytävissä on hyvä valaistus ja yleiset sisäänkäynnit ja hissit ovat esteettömiä. Liikkuminen on helppoa vaikka rollaattorin kanssa. Myös vanhoissa omakotitalossa asumista voi helpottaa remonteilla.

– Kynnyksiä voi irrottaa ja asuntoon voi lisätä kulkemista helpottavia tukikahvoja. Keittiössä voi sijoitella kaappeja uudelleen, jos ei uskalla enää nousta jakkaralle kurottelemaan. Uuni ja mikroaaltouuni voidaan asentaa sellaiselle korkeudelle, jossa ei tarvitse kyyristellä. Myös liesivahti kannattaa hankkia. Se katkaisee sähköt liedestä lämpötilan muuttuessa nopeasti tai noustessa vaarallisen korkeaksi, Tamminen luettelee.

Ammattilaisilta kannattaa varmistaa, että toivotut muutokset ovat mahdollisia omassa kodissa. Kaikki seinärakenteet eivät välttämättä kestä esimerkiksi kahvojen kiinnittämistä.

Vanhustyön keskusliitosta saa yli 65-vuotiaille tarkoitettua korjausneuvontaa, jossa arvioidaan tarpeita. Siellä autetaan myös korjausavustusten hakemisessa.

Korjausavustusta voi hakea Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta. Se myöntää ikääntyneiden ja vammaisten asuntojen korjausavustusta, avustusta jälkiasennushissin rakentamiseen sekä esteettömyysavustusta. Tukea voi hakea myös verkossa.

Eilan ja Esan kodissa asumisratkaisut on mietitty siten,että he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään. Vävy Petri on remontoinut appivanhempiensa kodin kylpyhuoneen ja muita tiloja. Kodissa ei esimerkiksi ole lainkaan rappusia ulkoportaita lukuunottamatta. Mikäli tarvetta kaiteille ja apuvälineille ilmenee, he aikovat hakea apua ja avustuksia.

– Ulkoportaiden liuskan Petri voi asentaa tarvittaessa. Muita tarpeita kartoitamme kunnon mukaan, Eila sanoo.

Jotta kodissa liikkuminen olisi sujuvaa, pariskunta vähentää jatkuvasti tavaramäärää. Näön heikkenemiseen he ovat jo tottuneet, ja kotiin on hankittu lisävalaisimia.

He uskovat myös ostavansa tulevaisuudessa siivous- ja muuta apua. Netissä voi hoitaa monia arjen asioita.

Ikääntyvän asumiseen saa monia käteviä apuvälineitä. Lue niistä tarkemmin täältä: