”Onks Plussa-korttia?” kysyttiin K-kaupoissa jo 90-luvulla. Plop plop plop, kaikui mainoksissa ja lasten leikeissä, ja plussapalloasuiset maskotit vierailivat kauppojen avajaisissa.
Tuolloin ei vielä tiedetty, että muutaman vuosikymmenen päästä Plussa-kortin vinguttaminen olisi niin yleistä, että se näkyy ja tuntuu ihan eri tavalla sekä kaupoissa että asiakkaan elämässä. Plussa-korttien kautta kerätyn tiedon ansiosta lähikaupassasi on monia mieluisia, erikoisiakin tuotteita. Tämä johtuu siitä, että jokaisen K-kaupan valikoima on rakennettu juuri sen asiakaskunnan tarpeiden mukaan.
Plussa-data auttaa myös vähentämään ruokahävikkiä: kun tiedetään, mitä ja kuinka paljon ihmiset ostavat, pystytään ennakoimaan tuotteiden menekkiä ja kiertonopeutta hyvinkin tarkasti. Näin kauppojen tilaukset saadaan mitoitettua mahdollisimman oikein ja hävikkiä syntyy mahdollisimman vähän.
Näet oman Plussa-datasi hyötykäytössä, kun avaat K-Ruoka-sovelluksesta kohdan Omat tarjoukset. Sinne ilmestyy tarjouksia juuri niistä tuotteista, joita olet ostanut. Plussa-korttia siis kannattaa näyttää, vaikka ostaisi vain yhden suklaapatukan – muuten se oikea suklaa ei sit-ten millään ilmesty omiin tarjouksiin.
Ja jos haluat päästä oikein kunnolla käsiksi omaan ostohistoriaasi, voit tarkastella K-Ruoka -sovelluksessa ostoksiasi myös ravitsemuksen, kotimaisuuden ja ilmastoystävällisyyden kannalta. Voitkin huomata, miten – plop plop plop – Plussa-kortin aktiivinen käyttö voi myös auttaa tunnistamaan omia shoppailutapoja. Siis Plussa-analyysillä kohti parempaa itsetuntemusta.
KUKA HÄN ON
Anni Ronkainen, Keskon digitaalisuudesta vastaava johtaja.
OMA TOIVE PLUSSA-TIEDOISTA
Haluaisin nähdä, miten ruokailutottumukseni ovat muuttuneet kymmenessä vuodessa.
MITÄ AJATTELET DATASTA
Data on hieman kuin nykyajan historiankirja – ilman sitä ei ole näkymää myöskään tulevaisuuteen.