KUN LAPSENA PÄÄSIN ravintolaan, se oli jännittävä hetki. Yleensä söimme ulkona vain lomareissuilla. 1980-luvun Seinäjoella pizzeriassa käyminen oli erikoistapaus.

Nyt lähes 40 vuotta myöhemmin tilanne on toinen: omat lapseni ovat tottuneita niin intialaiseen, japanilaiseen kuin italialaiseenkin ruokaan. Ravintolassa käynnistä on tullut heille – kuten niin monelle muulle suomalaiselle – osa arkea. Samalla ravintoloista on tullut paitsi merkittävä suomalaisten ruokkija, myös suuri työllistäjä. Viime vuonna koko matkailu- ja ravintola-ala työllisti noin 140 000 henkeä.

RAVINTOLAT TUTUSTUTTAVAT meidät kansainvälisiin ruokatrendeihin, näyttävät, miten sesongin herkut taipuvat upeiksi ruoiksi ja tarjoavat näyteikkunan pientuottajien parhaille herkuille.

Ravintoloiden merkitys osana suomalaista ruokaketjua ja -kulttuuria on ohittamaton.

Harva tietää, että moni pientuottaja on aloittanut myymällä tuotteitaan paikalliseen ravintolaan. Sitten tutuksi tullutta herkkua on viety ruokakauppaan, ja tuotantoa on voitu laajentaa.

MEILLÄ KESPROSSA yksi keskeinen osa työtä on pientuottajien tuotteiden tuominen ravintoloiden ruokalistoille. Viemme ravintoloihin esimerkiksi suonenjokelaista Peltolan sinihomejuustoa ja pirkkalalaista Vegem seitan-kebabia.

Ravintoloiden merkitys osana suomalaista ruokaketjua ja -kulttuuria on ohittamaton. Koronan myötä saimme huomata, kuinka ravintolasyömisen loppuminen vaikutti arkeemme jo parissa kuukaudessa. Pidemmällä aikavälillä ravintoloiden roolin kutistuminen vaikuttaisi ikävästi koko suomalaiseen ruokakulttuuriin.

Siksi juuri nyt on oikea aika käydä lähiravintolassa syömässä, hakea take away -annos tai käydä siinä yhdessä paikassa, jossa olet aina halunnut syödä – sen mukaan, miten koronarajoitteet sallivat.

Kuka hän on?

Mika Halmesmäki, ravintolatukku Kespron johtaja, innokas kalastaja.

Tätä tavoittelen:

Yli 10-kiloisen hauen pyydystys – en ole 20 vuodessa onnistunut.

Saavutus, josta olen ylpeä

Kolmen lapsen kasvatus ennakkoluulottomiksi maistelijoiksi.