Konsta Punkka – luonnostaan kuvaaja

Ketunpoikanen katsoo valokuvassa syvälle silmiin. Otos ei ole sattuma. Luontokuvaaja Konsta Punkka, 23, on tehnyt monta viikkoa esityötä, vieraillut ketunpoikasen elinympäristössä päivittäin, seuraillut sen touhuja ja reittejä sekä tehnyt itseään tutuksi ketulle viettämällä aikaa sen lähettyvillä.

Lopulta Konsta Punkka asettuu lähelle polkua, jota pitkin kettu todennäköisesti kulkee. Tuntikausien odotuksen jälkeen ketunpoikanen ilmestyy polulle ja pysähtyy katsomaan kohti kameraa. Kuvaajan tekisi mieli hihkua onnistumisen ilosta, mutta sen sijaan hän ikuistaa suloisen olennon täydellisen hiljaisuuden vallitessa.

Pian sama ketunpoikanen näkyy 1,1 miljoonan ihmisen kännykän näytöllä ympäri maailman Konstan Instagram-tilin kautta. 90 prosenttia Konsta Punkan seuraajista on muualta kuin Suomesta. Ja vertailun vuoksi: pop-tähti Robinilla on Instagramissa noin 400 000 seuraajaa, muusikko Juha Tapiolla reilut 300 000, laulaja Sara Forsbergilla 290 000 ja jääkiekkoilija Patrik Laineella noin 195 000.

Konsta Punkan tavoitteena ei kuitenkaan ole Insta-seuraajien kerääminen, vaan luonnon tuominen lähelle ihmistä.

– Kenelläkään ei ole hajuakaan siitä, mitä kettu puuhaa metsässä samaan aikaan, kun ihmiset juovat aamukahviaan kotona. Instagramin kautta voin näyttää heille sen. Metsässä tapahtuu koko ajan paljon sellaista, josta omaa arkeaan elävillä ihmisillä ei ole käsitystä. Sen kuvaaminen ja kertominen innostaa minua.

Ensimmäiset eläinkuvansa, oravat, Konsta Punkka latasi Instagramiin viitisen vuotta sitten. Hän saikin alussa lempinimen Oravakuiskaaja.

– Kurret ovat helppoja kuvattavia, koska niitä näkyy lintulaudoilla ja muualla ihmisten ilmoilla. Ensimmäiset kettukuvat olivatkin sitten jo haastavampia, koska en tuntenut ennakkoon kettujen elämää lainkaan. Aloitin ihan nollasta.

HARRASTUKSESTA ALKANUT valokuvaaminen on tätä nykyä Konsta Punkan työ, ja kalenteri on tupaten täynnä. Hän kuvaa paljon muutakin kuin eläimiä, kuten maisema- ja outdoor-kuvia. Asiakkaat ovat matkailun, retkeilyn ja autoteollisuuden yrityksiä, jotka hyödyntävät Konsta Punkan ilmaisutapaa markkinoinnissaan.

Konsta Punkan kuvissa värimaailma sopii paremmin markkinointi- ja bränditarkoituksiin kuin perinteisten luontokuvien tyyli, ja ehkä siksi yritykset ovat kiinnostuneet suomalaisesta lahjakkuudesta. Valokuvien sävyissä on vahvaa kontrastia ja tunnelma on taianomainen. Varsinaista kuvamanipulaatiota hän ei tee, mutta jokin häiritsevä keppi saattaa kadota editointivaiheessa. Kritiikkiäkin tulee.

– Minulle sopii mainiosti, että ihmiset kertovat mielipiteensä. En yritäkään tehdä valokuvia ulkopuolelta tulevien sääntöjen mukaan, vaan tuon esiin omaa näkemystäni. Muokkaan värimaailmaa, ja jos ihmiset eivät pidä siitä, se on heidän oikeutensa. Tämä on minun tapani.

Konsta Punkka viettää vuodesta noin 200 päivää ulkomailla. Monet asiakkaat ovat muualla kuin Suomessa, esimerkiksi Yhdysvalloissa.

– Rapakon takana somen hyödyntäminen markkinoinnissa on selvästi edellä Suomea. Mutta Euroopassa ja Suomessakin on alettu herätä sosiaalisen median tarjoamiin markkinointimahdollisuuksiin.

Tästä työstä, joka ei Konsta Punkasta edes tunnu työltä, maksetaan hyvin.

– Menihän siinä aikaa, että aloin käsittää, miten yritysmaailma toimii ja opin hinnoittelemaan oikein.

– Nyt olen niin onnellisessa tilanteessa, että minulla on vapaus yhdistää työ ja oma intohimoni luontokuvaajana.

Konsta Punkkaa voisi verrata huippu-urheilijaan, jonka työtä ihmiset seuraavat ja katsovat.

– Kyse on tavallaan vähän kuin sponsoroinnista tai promootiosta. Se, että minua seurataan Instagramissa niin paljon, antaa minulle mahdollisuuden tehdä tätä työtä näin.

TÄLLÄ HETKELLÄ Konsta Punkalla on työn alla tutkijayhteenliittymä ICOS:in tilaus, jossa hän kuvaa ilmaston lämpenemisen aiheuttamia muutoksia.

– Dokumentoin ilmastonmuutoksen näkymistä ympäri Eurooppaa tutkimusasemilla ja vähän muuallakin, kuten Pohjois-Grönlannissa.

Työn edetessä hän on alkanut pohtia ilmastonmuutoksen vaikutuksia myös Suomen luonnon kannalta.

– Jos lämpötilat nousevat Keski-Euroopassa, kuten nyt näyttäisi tapahtuvan, maanviljely muuttuu siellä jossain vaiheessa mahdottomaksi. Silloin tänne pohjoiseen suuntautuu joukkomuutto, ja metsiämme pitäisi raivata asutuksen tieltä. Se olisi Suomen luonnolle todellinen uhka.

Mitä enemmän hän on kuvannut ulkomailla, sitä enemmän hän on alkanut arvostaa suomalaista luontoa.

– Täällä on paikkoja, joissa kovin moni – jos kukaan – ei ole vielä kuvannut. Meillä, kuten myös Ruotsissa ja Norjassa, on koskematonta luontoa, mikä on aivan ainutlaatuista maailmassa. Myös vapaus liikkua luonnossa on erityistä. Muualla on usein vain rajattuja puistoja. Meillä riittää loputtoman tuntuista erämaa-aluetta ja yhä uusia kiinnostavia spotteja kuvattavaksi. Esimerkiksi Islannissa on kymmenen turistia ottamassa samasta kohteesta kuvaa, mutta Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa saa kuvata ihan rauhassa ja löytää itse uutta.

Jos Konsta Punkka saa päättää itse kohteensa, kuvausmatkat suuntautuvat Pohjolan metsiin. Hän haaveilee, että olisi enemmän aikaa keskittyä suurempiin petoihin.

– Haluan tuoda kuvissani esiin yhä enemmän suomalaisia eläimiä ja vanhanaikaista maalaistyyliä. Tällä hetkellä kiinnostavat erityisesti Itä-Suomen metsät ja sudet siellä.

VALOKUVAUS ASTUI Konsta Punkan elämään 16-vuotiaana kesätyössä Tekniikan museossa Helsingissä. Hänen tehtävänään oli ikuistaa vanhoja Nokian puhelimia ja Fiskarsin saksia.

– Sain työstä palkaksi toimintatonnin ja menin saman tien kamerakauppaan. Kuvaamisesta alkoi muodostua minulle päivittäinen rutiini.

Lukion jälkeen hän päätti satsata kaikki paukut luontokuvaukseen. Valinta sai opettajavanhemmat ensin mietteliäiksi, koska opiskelu olisi toki antanut varmemmat eväät työelämään. Enää heidän ei tarvitse olla huolissaan, sillä poika pyörittää menestyvää yritystä.

– Aion tehdä tätä työtä jossain muodossa loppuelämäni ajan eli erilaisia projekteja eläin- ja luontokuvauksessa oman tuotantoyhtiöni kautta. Hyödynnän sosiaalista mediaa ja kehitän koko ajan uusia tapoja työskennellä sen avulla.

Käytäntö on opettanut Konsta Punkalle ammatin ja siihen tarvittavia taitoja.

– Olen itse opetellut valokuvausta ja bisnestä. Yhteistyökumppanini ovat Suomen ulkopuolella ja somen kieli on englanti, joten myös kielitaitoni on parantunut.

ELÄINTEN JÄLJITTÄMISEN ja luonnossa liikkumisen perustaidot kaupunkilaispoika omaksui isoisältään, jonka seurassa hän vietti Keski-Suomessa kesiä lapsena. Jämsän metsät tulivat tutuiksi.

– Isoisä vietti paljon aikaa metsässä ja minä kuljin mukana. Häneltä sain inspiraation siihen, että eläimiä voi löytää luonnosta. Aloin opettelemaan jäljittämistä lisää omin päin.

Suomen eläimistön tavat Konsta on opetellut isoisän oppien pohjalta, mutta eksoottisempien eläinten kuvaamiseen hän saa neuvoja paikan päällä riistanvartijoilta.

– Puuma Chilessä oli kiinnostava, koska en voinut käyttää väijymistekniikkaa, kuten kettujen kanssa, tai piiloutumistekniikkaa, kuten karhuja kuvatessa. Minun piti koko ajan näyttäytyä puumalle ilman, että olin hyökkäävä enkä saanut perääntyä. Grönlannissa taas oli jännittävää vaeltaa, koska siellä on aina pieni jääkarhuriski. En ikävä kyllä nähnyt jääkarhua, mutta naaleja ja myskihärkiä sain kuvattua.

VOISI KUVITELLA, että metsässä eläinten jäljittäminen on erakon hommaa. Konsta Punkka naurahtaa, että työ ei ole yksinäistä, ellei hän halua niin.

– Kun kuvaan eläimiä Suomessa, haluan työskennellä yksin enkä ota sinne ketään muuta, koska silloin esimerkiksi ketulla olisi yhtäkkiä neljä kameraa, joihin sen pitäisi katsoa. Haluan, että kettu keskittyy vain minuun. Kansainvälisissä outdoor- ja action-kuvissa minulla on yleensä muita kuvaajia mukana.

Sen verran suomalainen hän on, että viihtyy myös hiljaisuudessa eikä kaipaa jatkuvaa juttuseuraa.

– Suomalaiset ovat juroja ja on upeaa, ettei kaikkea tyhjää tilaa tarvitse täyttää puheella.

Konsta Punkka kiittää suomalaisten vieraanvaraisuutta.

– Kohtasin Itä-Suomessa paikallisen asukkaan, joka näytti minulle maitaan ja mieleisiään kuvauskohteita. Lapissa poroisäntä vei minut poronsyöttöpaikalle, jossa oli yhtäkkiä kolmesataa poroa. Kun kerron olevani luontokuvaaja, minulle halutaan näyttää oman alueen kohteita. Luonto yhdistää meitä suomalaisia.

Suomalaiset nuoret ovat Konsta Punkan mukaan luontoihmisiä. Metsässä liikkuminen on selvästi trendikästä. Moni haluaa ottaa luontokuvia, ja Konsta Punkka kannustaakin jokaista etsimään omaa tyyliään.

VÄLILLÄ KONSTA PUNKKA ehtii viettää tavallista 23-vuotiaan elämää ja nähdä kavereita sekä perhettään Helsingissä.

– Silti valokuvaaminen on minun elämäni, enkä tarvitse lomaa tästä työstä. Luonnossa rauhoitun, eikä siellä oleminen polta minua puhki.

Palataan vielä lopuksi kettuun, joka on Konsta Punkalle paitsi mieluisa kuvattava, myös voimaeläin.

– Sillä on ihmismäiset eleet ja se on osannut sopeutua yhtä lailla kaupunkiluontoon kuin erämaahankin.

Kuten Konsta Punkka itsekin.

Katso, miltä näyttää marraskuun Pirkka, jossa on Konsta Punkan kansikuva oravasta.

Näin onnistut Instagram-kuvissa

Luontovalokuvaaja Konsta Punkka kertoi parhaat Instagram-vinkkinsä.

1. Tutustu kohteeseen ja hanki tietoa. Mitä enemmän tietoa, sitä paremmat kuvat!
2. Kokeile eri perspektiiviä eli kuvaa sekä ylhäältä alas että alhaalta ylös.
3. Mieti kohteen taustaa. Tausta kertoo tarinan.
4. Keksi oma näkemyksesi. Kopioimalla ei pitkälle pötki, mutta oma tyyli voi kantaa pitkälle.
5. Tutki valoa. Kuvaa vasta- ja myötävaloon – huomaat eron!