Mielenrauhaa ja parempaa kuntoa metsästä

Metsä on suomalaisille niin arkinen asia, että sen tuomat mahdollisuudet ovat olleet unohduksissa. Nyt luonnossa samoilu on noussut uuteen arvoon samalla, kun muu elämä on muuttunut kiireisemmäksi.

Suorituskeskeisyys on hiipinyt myös vapaa-aikaan, eikä lepoon ja rauhoittumiseen jää riittävästi aikaa.

Muutama vuosi sitten jyllännyt fitness-buumi on jo väljähtymässä, ja nyt suunta on kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia ja rauhallisempaa treenaamista. Unohda siis hampaat irvessä huhkiminen ja lähde sen sijaan pitkälle ja rauhalliselle kävelylenkille havupuiden katveeseen.

Metsä sopii toki myös tavoitteelliseen treenaamiseen, ja moni suuntaa sinne myös yhdessä personal trainerin kanssa.

Tunnetko metsämeditaation?

Pysähdy hetkeksi nauttimaan tuoksuista ja väreistä tai aistimaan hiljaisuutta. Venyttele, hengittele tai meditoi – samalla raikas ilma piristää ihan huomaamatta.

Lempeää joogaa

Joogan suosio ei osoita hiipumisen merkkejä vaan pikemminkin päinvastoin. Nousussa ovat erityisesti eri joogatyylien lempeämmät flow-versiot, joissa asennosta toiseen siirrytään pehmeän rauhallisesti.

Yksi suurista wellness-trendeistä on henkisyys, joten joogasta haetaan mielen ja sielun hoitoa. Jos haluat keskittyä pelkkään rauhoittumiseen, testaa äänimaljarentoutusta, joka perustuu erikokoisten maljojen äänen ja värähtelyn rentouttavaan vaikutukseen.

70 prosenttia naisista ja reilu 50 prosenttia miehistä harrastaa kävelylenkkeilyä.

Minuutti liikuntaa riittää

Muistatko vielä kymmenen vuotta sitten julkaistun ”liikuntapiirakan”, joka oli UKK-instituutin kehittämä liikunnallinen vastine lautasmallille? Piirakka on edelleen ajankohtainen, mutta lokakuussa päivitetyt instituutin liikuntasuositukset tuovat mukanaan paljon uutta.

Tähän asti on neuvottu, että liikuntasuorituksen tulisi kestää vähintään kymmenen minuuttia ja että sen voi laskea mukaan päivän kokonaissaldoon. Nykyisin tiedetään, että myös muutaman minuutin liikuntasuorituksilla on terveysvaikutuksia. Kevyenkin liikunnan, kuten kävelyn, hyötyjä korostetaan.

Kokeile polkujuoksua

Vaihtelevassa maastossa pinkominen kehittää kestävyyttä, ketteryyttä ja tasapainoa. Etsi lähimetsästäsi sopivia polkuja tai suuntaa vaellus- ja retkeilyreiteille.

Tehokas porrastreeni

Kuntoportaita on rakennettu viime vuosina eri puolelle Suomea. Portaat sopivat mainiosti lämmittelyyn, sykkeen kohottamiseen ja lihaskuntotreeniin.

Ruokakorimme muuttuvat entistä ympäristöystävällisemmiksi, mutta myös ruokaseikkailut ovat arvossaan.

Lähiruokaa ja ruokaelämyksiä

Näyttääkö jääkaappisi sisältö erilaiselta nyt kuin viisi vuotta sitten? Eettinen ja ympäristöystävällinen ruoka sekä lähellä tuotetut elintarvikkeet ovat löytäneet tiensä suomalaisten ruokakoreihin, ja ilmiö on yhä voimistumassa.

Tiedostava kuluttaminen näyttää edelleen vuonna 2020 olevan suurin ruokaostoksiimme vaikuttava ilmiö.

Myös meneillään oleva vegebuumi jatkaa kasvuaan, ja etenkin kasvipohjaisille ja vegaanisille valmisruoille ennustetaan hyvää menekkiä. Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmin mukaan kasvisruoan suosion kasvu näkyy niinkin, ettei sitä välttämättä enää mielletä erityisruokavalioksi vaan yhdeksi vaihtoehdoksi muiden rinnalla.

Yksi esimerkki tästä ovat maidonkorvikkeet, joita löytyy nykyään monista kahviloista kahvimaitojen vierestä. Aiemmin niitä sai usein vain erikseen pyytämällä – jos silloinkaan.

Kasvisruoan ja vastuullisuuden rinnalle on noussut myös toinen suuri ilmiö: elämyksellisyys. Kaipaamme pieniä ruokaseikkailuja myös arkeen, mikä näkyy ravintolatasoisen valmisruoan menekin kasvuna.

Sushia myydään jo enemmän kuin kalapuikkoja, ja siitä on tullut myös monen lapsiperheen ykkösherkku. Näyttääkin todennäköiseltä, että myös muut japanilaisen keittiön maut löytävät tiensä ruokapöytiimme.

Kasvisproteiinit nousevat

Maitorahkaa ei enää lusikoida entiseen malliin, mutta proteiinin merkitys on iskostunut takaraivoihimme. Seuraavaksi proteiinihitiksi voi povata kasvisproteiineja, joita saamme esimerkiksi palkokasveista, siemenistä, pähkinöistä ja viljoista.

Gluteeniton, maidoton tai sokeriton ruokavalio

Gluteenittomuus, maidottomuus, sokerin välttely...Räätälöityjen ruokavalioiden suosio ei osoita laantumisen merkkejä. Väestö ikääntyy, ja tulevaisuudessa vanhusten tarpeet voidaan huomioida jo tuotteiden kehittelyssä.

Nopeat ruoat kiireiseen arkeen

Helppoa, terveellistä ja hyvää – suomalaiset ottavat ilolla vastaan kaikki vaihtoehdot, jotka helpottavat kiireistä arkea. Yhdellä kädellä syötävien ruokien ja itse tuunattavien, lähes valmiiden annosten valikoimat kasvavat.

Olemme sitä mitä syömme

Ruuasta on tullut tärkeä osa identiteettiämme, minkä huomaa puhetavassakin. Vegaani tituleeraa itseään vegaaniksi eikä vegaaniruoan syöjäksi. Moni kokee myös liikunnan tärkeäksi osaksi omaa persoonaa, mutta jostain syystä liikkuminen ei herätä yhtä voimakkaita tunteita kuin syöminen. Äärimmäisissä tapauksissa väittely oikeista ja vääristä ruokailutottumuksista voi johtaa someraivoon.

Elämäntapavalmentaja ja life coach

Oletko sinä kääntynyt life coachin eli elämäntapavalmentajan puoleen? Valmennuksille on nyt tilausta, sillä ihmiset janoavat tietoa siitä, miten arjessa voisi jaksaa paremmin. Hyvinvointiseminaarit ja -luennot ovat suosittuja, ja niitä järjestetään usein myös työpaikoilla.

Riittävä uni ja lepo

”Nukuin viime yönä vain neljä tuntia.” Aikaisemmin tällaisilla kommenteilla rehenneltiin, mutta nyt univajeella kehuskelu kalskahtaa korvaan. Suomalaiset ovat havahtuneet levon merkitykseen, eikä väsymyksestä ja stressistä puhuminen ole enää tabu. Fiksu tajuaa levätä riittävästi.

Hyvinvointisovellukset ja mittaaminen

Hyvinvointisovellusten ja YouTube-videoiden määrä on kasvanut parissa vuodessa räjähdyksenomaisesti. Tarjolla on kaikkea mahdollista hengitysharjoituksista laihdutusvalmennuksiin tupakoinnin lopettamiseen. Myös oman hyvinvoinnin mittaamisen suosio on kasvussa. Etenkin levon mittaaminen on muodikasta.

Hyvinvointi töissä

Työhyvinvoinnista on tullut monella työpaikalla rekrytointivaltti, ja tämä buumi näyttää olevan kasvamaan päin. Parhaiten ajan hermolla olevat työnantajat tarjoavat ohjattua liikuntaa ilmaiseksi, ja liikunnan harrastamiseen saa parhaimmassa tapauksessa käyttää työaikaa. Monilla työpaikoilla käytössä on ePassi tai liikuntasetelit.

Alkoholittomat juomat

Alkoholinkäyttö on vähentynyt Suomessa huippuvuosista, ja alkoholittomuudesta on tullut wellness-trendi. Nuorten humalahakuinen juominen on vähentynyt vuosi vuodelta.

Ilmassa on merkkejä, että yhä useampi aikuinen pohtii suhdettaan alkoholiin jättää perinteisen perjantaiviinin väliin.

Uutta maailmalla ovat baarit, jotka myyvät vain alkoholittomia drinkkejä.

Brändi nimeltä minä

Kuulostaako itsensä brändääminen amerikkalaiselta hömpötykseltä? Todellisuudessa se ei ole sen kummempaa kuin selfie jumppasalilta tai kuva vihersmoothiesta. Teemme sitä ihan huomaamattamme, sillä haluamme näyttää kaikille pitävämme itsestämme hyvää huolta.

Lähde: Tilastokeskus 2019 Asiantuntijat: ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm, erikoistutkija Miia Grénman ja sertifioitu äänirentouttaja ja kundaliinijoogaohjaaja Mariela Sarkima