Valikko
Sulje
Arjen ekoteko
”OLEN HARVINAISEN boheemi, enkä osta vaatteita juuri koskaan. Joskus homssuisesta ulkoasustani on motkotettu, mutta loppupeleissä tyylini ei ole vaikuttanut siihen, miten minut on otettu vastaan. Huomaan kyllä, että nuoremmalle polvelle pukeutuminen on jatkuvan tarkkailun aihe. Luodaan tarkoituksella illuusio rentoudesta, mutta oikeasti ei olla rentoja. Itse ajattelen, että olemus ja itsetunto kumpuavat jostain ihan muusta kuin siitä, onko pukeutuminen aivan perfect.
Muusikoiden on panostettava esiintymisasuihin. Juhlavissa konserteissa minullakin on aina frakki. Kotimaisilta tuottajilta on löytynyt tosi hyviä, ja olen luottanut suomalaiseen taitoon. Kun ostaa kestävää, se maksaa itsensä takaisin. Urani aikana minulla on ollut ehkä neljä tai viisi frakkia.
Kun vaatteita hoitaa hyvin, ne kestävät pitkään. Äitini oli taitava ompelija, ja häneltä olen oppinut parsimaan sukat. Jos pikkutakkiin tulee repeämä, vien sen ompeluliikkeeseen korjattavaksi. Kyynärpääpaikatkin ovat minusta vain hauskan näköisiä.
YMPÄRISTÖTIETOISUUTENI on pikkuhiljaa kasvanut. Olen journalistin poika ja sen myötä ollut aina tietoinen maailman tilasta. Varsinkin kierrättäminen on ollut tärkeää. Asumme kerrostalossa, jossa on asianmukaiset jäteastiat. Jos joku tuttu ei viitsi kierrättää, ehdotamme, että eikö kannattaisi.
Joitakin vanhoja vaatteita olen säilyttänyt, vaikkei niille ole paljon käyttöä. Kaappiin on kertynyt esimerkiksi t-paitoja, joissa on hyviä vitsejä. Vanhoista vaatteista on ollut iloa vappuna tai halloweenina, kun olemme pukeutuneet naapurustossa hupsusti. Jos jotakin vaatetta en käytä lainkaan, vien sen puhtaana ja ehjänä vaikka Punaisen ristin Konttiin.”
Kuka?
Atso Almila, 67, kapellimestari.
Mistä tunnetaan?
Rakastettu orkesterinjohtaja ja säveltäjä. Kuopion kaupunginorkesterin “kotikapellimestari”.
tämän opin kantapään kautta...
”Olen opetellut hallinnoimaan paremmin sitä, mitä jääkaapissa on. Yhä enemmän syödään kaikki, mitä on ostettu.”
